Aloitus

Huolien ja murheiden painaessa tulee tunne, kuin kulkisi pimeää tunnelia. Täydellistä pimeyttä siellä ei kuitenkaan ole, jos turvaamme Jumalaan. Kenties toisessa suuaukossa näkyykin kirkas valo ja sen myötä onnellinen ulospääsy vaikeasta tilanteesta.

 Raamatunteksti

 Sinuun minä turvaan – osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta! Sinun puoleesi minä käännyn – opeta minulle tie, jota kulkea. Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa.
(Ps 143:8-9)

 Kuva

 Kirjoitus

Huomionarvoinen on rukoilijan pyyntö Psalmin 143 jakeessa 8, että Jumala jo aamuvarhaisesta osoittaisi laupeutensa. Yö oli muinaisen Lähi-idän asukeille (ja varmasti myös meille nykyihmisillekin) erityisen pelottavaa aikaa. Uskottiin, että silloin olivat liikkeellä elämälle vihamieliset voimat. Aamuauringon ensi säteet olivat joka aamu osoitus Jumalan voitosta. Hän kukisti kerran toisensa jälkeen yöaikaan mellastaneet henkivallat. Psalmin rukoilija pyytää uuden alun mahdollisuutta. Hän on eksynyt ja erehtynyt, mutta ei tahdo joutua ankaran tuomion alle, vaan pikemminkin hän pyytää, että Jumala opettaisi rukoilijaa, kuinka Jumalan tahto tulisi täytetyksi. Rukoilija haluaa kulkea Jumalan viitoittamaa tietä.

Rukous

Herra, minun sydämeni on raskas. Vastoinkäymiset painavat. Surua on vaikea kestää. Sinä tuot lohdun murheeseen. Sinä lievität kivun. Sinä kuivaat kyyneleet ja nostat pääni pystyyn. Sillä sinä olet rakkaus keskellä vihaa, toivo keskellä epätoivoa, ilo keskellä murhetta, luottamus keskellä turvattomuutta. Aamen.                                          Marjaana Kanerva: Aika virtaa – Sana kantaa (2007)

Kirjoittaja: Marko Marttila