Mietiskelevästä rukouksesta on vaikea kirjoittaa. Se on sanaton rukouksen muoto, kuinka siis voimme löytää sanoja sitä kuvailemaan? Se on rukous ilman käsitteitä, kuinka silloin löydämme käsitteitä sitä selittämään?

Se on mysteeri – Jumalan salattu yhteydenpito sielumme kanssa.  Me olemme pyhässä paikassa, jossa meidän täytyy riisua jalastamme rajallisten ajatustemme sandaalit, joilla etsimme Jumalaa vain oman ymmärryksemme rajoissa.

Mietiskelevä rukous on enemmän kuin käsite, koska Jeesus Kristus ei ole käsite vaan henkilö, jumalallinen persoona. Me etsimme kohtaamista Hänen kanssaan, joka rakastaa meitä. Siksi tällaisessa rukouksessa tuomme itsemme Hänen luokseen ja lepäämme Hänen läsnäolossaan.

Contemplation is difficult to write about. As it is a wordless form of prayer, how do we find words to describe it? It is a concept-less form of prayer, so how do we find the concepts to explain it?

We are in the realm of mystery – God’s mysterious way of communicating with the soul. As we are on holy ground, we have to remove the sandals of our finite ideas which seek to contain God within our own understanding.

Contemplation is beyond concept because Jesus Christ is not a concept, but a person, a divine person. We seek an encounter with the One who loves us. Therefore, in this type of prayer, we try to put ourselves in His Presence and rest there.