I

Katso kuvaa hetki, katso rauhassa. Anna sille se tila ja aika, jonka se tarvitsee.

 II

Katso kuvaa uudelleen. Kuvittele, että sinun pitäisi kulkea siinä näkyvän maaston läpi, niin pitkälle kuin näet. Millaisen reitin valitset?

III

Metsässä kulkemisessa on jotakin kiehtovaa – nimenomaan metsässä – ei valmiilla polulla, vaikka sekin on ihan mukavaa. Umpimetsässä, kartan ja kompassin kanssa. Siinä on jotakin merkillistä vapautta: voi mennä melkein mistä vain - tästä tai tuosta, kolme tai kolmekymmentä tai kolmesataa metriä sivumpaa. Mahdollisten kulkureittien määrä on tavaton.

III

"Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” - Kaiken Luojana Jumala on kaikkea lähellä ja kaikki kuin kulkevat Häntä kohti. Siksi voimme ajattella lämmöllä kaikkia niitä, jotka kulkevat samaan suuntaan – niitä, jotka kulkevat samalla reitillä, ja erityisesti niitä, joiden reittivalinta on erilainen – kolme, kolmekymmentä tai kolmesataa metriä erilainen. Ei ole niin suurta hätää siitä, menevätkö kaikki samasta kohtaa. Suunta on sama, ja elämänsä aikana he näkevät maailmasta ja Jumalasta aivan toisenlaisia puolia, samalla tavalla oikeita ja tosia kuin omammekin, ja niin he rikastuttavat muita samaan suuntaan kulkevia.

IV

Keitä ovat tänään ja tällä viikolla ne, joiden kanssa kuljen yhtä jalkaa kohti Jumalaa? Keitä ne, jotka kulkevat samaan suuntaan vähän eri reittiä? Mikä on tänään rukoukseni heidän puolestaan?

+

Tulkoon valkeus valkeudesta.

+