Tapanini on heittää soppakattilaan 12 maustepippuria Jeesuksen opetuslasten mukaan. Aamuisin asettelen smoothiet täsmälleen näin: siipan vasemmalle, omani oikealle.  Miestä naurattaa leikkisä huumorini: Raamatussa kaikki hyvä näyttää aina olevan ”oikealla” puolella. Töihin pistän luterilaisen papin sokeripalan näkyviin. Mutta usein mietin, missä kristillisyyteni oikeasti näkyy. Ei se ole raamatullisella nippelitiedolla viisastelua. Ei se löydy kirkollisten fraasien viljelystä. Ei vedota voi kirkon virkaan ja tärkättyyn virkapukuun.

Kun kaikki ulkonainen minusta riisutaan, mitä jäljelle jää? Hämmästyneenä tajuan: ristinsä ottava ihminen. Nimittäin Jeesuksen ristin. Armon risti se on, joka lopulta piirtää kristityn ääriviivat.  Sen alle jään tänäänkin.