Arjen hiljentyminen
Rukoushetki ArkistoPysäytä mielesi kiire. Lepää hetki sisäisessä rauhassa.
Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen”. Fil 4:7-8
Ulkomaalainen opiskelija pyytää minua kertomaan opinnäytetyötään varten, miten koen hiljentymisen tai meditaation. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten hiljentyminen vaikuttaa työpäiväni aikana, vai vaikuttaako ollenkaan.
Hyviä kysymyksiä. Joudun pysähtymään kesken arkisen aherruksen. Oppilaitospappina toki hiljentymisellä ja meditaatiolla on iso merkitys elämässäni, mutta miten se vaikuttaa päivittäin, ihan tavallisen työpäivän aikana.
Pieni hätäännys kurkistaa mieleni sopukoista. Mistä löydän rauhan? Miten hiljennyn? Rukouskin jäi taas vähäiseksi.
Hyvän keskustelun ja ajatusten jakamisen jälkeen olen yksin työhuoneessani. Istahdan rauhassa sohvalle. Himmennän valoa ja laitan musiikin soimaan. Apuvälineitä rauhoittumiseeni. Mielen rauhattomalle hätäännyksenpoikaselle kerron, että ei ole mitään hätää. Sisäistä rauhaa en pinnistä väkisin. On olemassa minua suurempi, joka rauhan antaa. Ja rauhan myötä juuri nyt saan tilaa ajatella arjessani, tässä työpaikassani, kaikkea sitä, mikä on totta, kunnioitettavaa, oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista. Sitä mikä on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.
Rauhan Jumala, Sinä kaiken hyvän ja kauniin Jumala, kiitos lahjastasi. Kiitos, että rauhassa annat itsesi ja tyynnytät hätäilevän mieleni. Anna minun arjessani tänään nähdä kaikki se, mikä on hyvää. Aamen.
