Sielun kuvat -näyttely

ENGLISH: Visions of the Soul

Sielun kuvat maailman suurimmassa puukirkossa

Näyttely Kerimäen kirkossa kesällä 2018 (päättyi 12.8.)

Rovasti, Kerimäen aluekappalainen Toivo Loikkanen

Enonkosken luostariyhteisön ja taiteilijoiden toteuttama näyttely “Sielun kuvat – uusia ikoneja ja hengellisiä kuvia” on hyvin tervetullut Kerimäen kirkkoon, maailman suurimpaan puukirkkoon kirkon juhlavuotena. Kirkkomme vihkimisestä tuli kuluneeksi 11.6. 170 vuotta ja vietimme juhlaa sunnuntaina 10. kesäkuuta.

Kerimäen kirkkoon sisään astuessa sinne tulija mykistyy, ihastuu ja rauhoittuu. Kirkon valoisa, kaunis ja suuri tila johdattaa hiljaisuuteen ja rukoukseen. Kirkossa on kuin rukouksen sylissä – tai kuin Jumalan sylissä. Alttaritaulussa Jeesus sanoo:”Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28).

Kirkossamme vierailee kesäkautena noin 15.000 matkailijaa. Tänä kesänä kirkossa vierailevat voivat rauhoittua sekä kirkkotilan hiljaisen “saarnan” että hengellisten kuvien kautta. Kiitän seurakuntamme puolesta taiteilijoita ja Enonkosken luostariyhteisöä ja toivotan pyhiinvaeltajat eri puolilta maailmaa tervetulleiksi kirkkoomme ja näyttelyyn.

Hengittelen ikonin edessä

Luostaripappi, Teol.tri Pauliina Kainulainen

Moderni ikoni elää tradition ja tämän ajan uskontulkintojen jatkumolla. Tuo jatkumo on joskus jännitteinen, mutta juuri siksi se saattaa synnyttää jotain uutta.

Perinteisessä ikonimaalauksessa taiteilija häivyttää taustalle oman tarpeensa tulkita ikonin aihepiiriä. Mutta luterilaisuudessa kannustetaan ammentamaan traditiosta ja peilaamaan sitä omaan aikaan. Hengellisyys on hengitystä – hengitän tradition viisautta sisään, hengitän oman vastaukseni sen esittämiin kysymyksiin ulos.

Omassa ajassamme elää väkevä hengellisyyden kaipuu, vaikkeivät sanat aina tavoita sen ydintä. Kenties kuva voi palvella nyt sanoja paremmin?  Tai hiljaisuus? Sielun kuvat kehkeytyvät hiljaisuudesta ja kutsuvat hiljaisuuteen.

Kuva tulkitsee Raamattua, kyseessä on hengittävä Raamatun lukutapa. Yhteys traditioon on vahva, mutta ilmaisun muodot uudet. Toisaalta ne ovat ikiaikaisia, sillä perimmiltään kristinusko ilmentää hyvin r­uumiillista hengellisyyttä, jossa kaikkia aisteja arvostetaan.

Modernien ikonien katselu ja muidenkin aistien arvostus palauttavat uskonperinnön tasapainoa ja kokonaisuuden tajua. Näin ne palauttavat myös katselijan sisäistä tasapainoa. Kristinuskon kolmiyhteisen Jumalan voi mieltää Elämän Tasapainon Palauttajana ja Ylläpitäjänä.

Hiljainen katselu eli kontemplaatio on hengellisyyden ydintä. Katselu itsessään on jo rukouksellista yhteyttä Jumalaan ja Jumalan kohtaamista keskellä omaa elämää. Ei elämän reuna-alueilla, vaan keskuksessa: ilossa, surussa, kaipauksessa, rakkaudessa, luontoyhteydessä ja katoavaisuuden tajussa.

Monet näistä ikoneista kuvittavat kirkkovuoden suuren syklin tapahtumia. Vaikka kirkkovuoden käänteet seuraavat vuotuista kiertoaan, löytää kyselevä ihminen noista alkutapahtumista aina myös jotain uutta. Kyseessä ei ole kehä, joka palaa toistuvasti samaan kohtaan, vaan kristillinen käsitys ajasta on spiraalinkaltainen: siinä yhdistyvät elävässä jännitteessä kehämäisyys ja pyhiinvaellus kohti päämäärää.

Sielun kuvat kutsuvat pysähtymään hiljaisen katselun tilaan, hengittelemään kaikessa rauhassa. Mihin kuljet tästä?

Enonkosken luostariyhteisön modernit ikonit -projekti 2016-2018

Pastori, ikoniprojektin koordinaattori Ari Luomajoki

Luterilainen kirkko on hyvä ilmaisemaan uskoaan sanoissa ja teoissa, mutta kuvien kanssa se tuntuu vielä etsivän itseään. Kuvat ovat selvästi nousseet esille nykyihmistä puhuttelevana tapana Jumalan kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen hartaudenharjoitukseen. Ikonien pyhyys ja puhuttelevuus on ylittänyt kirkkokuntien rajat. Tästä lähtökohdasta Enonkosken luostariyhteisö alkoi pohtia mahdollisuutta etsiä uusia tapoja ilmaista luterilaisuuden ydinajatuksia.

Nettiaika mahdollistaa sen, että yhteistyökumppanit löytyivät yllättävältä taholta – Puolasta ja Skotlannista. Tavoite oli rohkea: luoda ikoni, jossa luterilaiset teemat näkyisivät. Anna Makać oli tarpeeksi kokenut ja rohkea ryhtyäkseen tekemään sellaista mitä ei aikaisemmin ole tehty. Kumppanikseen hän sai ystävänsä Basia Mindewiczin. He olivat jo 10 vuoden ajan kokeilleet Nowicassa Puolassa kokoontuneiden ammattimaisten ikonimaalareiden kanssa uudenlaista tapaa maalata ikonia. Nimitykseksi oli vakiintunut moderni ikoni tai nykyikoni erotukseksi perinteisestä maalaustavasta.

Suomesta löytyi myös kolme rohkeaa taiteilijaa, jotka olivat valmiita kokeilemaan ja yrittämään heille täysin vierasta. Kaikkia kiinnosti hengellisyyden ja kuvan vahva yhteys. Elokuussa 2016 pidettiin ensimmäinen kansainvälinen ikonityöpaja, jonka tulokset esiteltiin vuoden 2017 näyttelyssä Kangasalalla Art Villa Armas -galleriassa, joka oli jo aikaisemmin järjestänyt lukuisia perinteisten ikonien näyttelyjä. Töitä saatiin myös ukrainalaisilta taiteilijoilta, jotka olivat tehneet omia kokeilujaan uudenlaisen ikoniperinteen parissa. 2017 heinäkuussa pidettiin reformaation 500-vuotismerkkivuoden  tiimoilla toinen ikonityöpaja “Ikonin reformaatio”, jonka mahdollisti Paavali Juusten -säätiön ja Kirkkohallituksen tuki. Nyt mukana oli Annan, Basian ja suomalaisten lisäksi myös muutama ukrainalainen taiteilija sekä taiteilija Slovakiasta. Näyttely pidettiin vuoden 2017 lopulla Paavalin kirkossa Helsingissä.

Luterilainen ikoni on edelleen tekemättä, mutta suomalaiset teemat ovat kyllä töihin siirtyneet. Mustikan sininen, Lapin kuvasto ja suomalainen luonto ovat tehneet niin suuren vaikutuksen taiteilijoihin, että vaikutteet ovat nähtävissä osassa teoksia. Hiljaisuus, luostarin rauha ja rukouselämä sekä ympäröivä luonto ovat omalta osaltaan inspiroineet johonkin uuteen, jossa pyhän läsnäolo on koettavissa. Vaikutteita on haettu suomalaisista puukirkoista ja on saatu myös olla Valamon ja Lintulan luostarin vieraina. Nämä kuvat puhuvat ikonin muotokielellä, johon yhdistyvät taiteilijan henkilökohtaisen uskon matkan kokemukset. Nämä teokset on tehty sielulla. Jos niissä näkyy armon vilahdus, niin jotakin luterilaisuuden teemoista on onnistuttu välittämään.

Taiteilijaesittelyt

Arsen Bereza

 

Arsen Bereza (1989) asuu ja on kotoisin Lvivistä Länsi-Ukrainasta. Taiteilijana hän on maalannut ja rakentanut installaatioita. Bereza valmistui Valtion taidekoulusta Lvivissä vuonna 2008 ja Lvivin taideakatemian maalaustaiteen osastolta vuonna 2014. Bereza asuu ja työskentelee Lvivissä, mutta on työskennellyt myös Istanbulissa ja Wroclawissa. Arsen Bereza on osallistunut näyttelyihin ja toteuttanut omia taideprojekteja Suomessa, Puolassa, Ukrainassa ja Turkissa. Bereza osallistui Enonkosken luostariyhteisön ikonityöpajaan vuonna 2017.

 

 

Anna Makać

Anna Makać on puolalainen ikonimaalari Gdyniasta. Makać opiskeli maalausten restaurointia Nikolaus Kopernikus-yliopiston taiteen tiedekunnassa Torunissa valmistuen taiteen maisteriksi 1991. Hän sai 1992 Puolan kulttuuriministeriön tunnustuspalkinnon 1700-luvun ikonin restauroinnista, jonka hän toteutti opinnäyteprojektina. Vuonna 1993 Makać palkittiin lasten raamatun kuvituksesta. Opiskeluaikanaan hän kiinnostui erityisesti ortodoksisen kirkon ikonitaiteesta. Vuodesta 1990 Makać on maalannut sekä perinteisiä että kansantaidetyylisiä ikoneja.

 

 

 

 

Basia Mindewicz

Basia Mindewicz, s. 1978 on valmistunut taidekoulusta Puolassa (The Maria Grzegorzewska Academy of Special Education, MA) ja jatkanut opintoja ikonimaalauksen parissa (College of Iconography, Bielsk Podlaski) ja maalannut ikoneita vuodesta 2008. Basia on opettanut ikonimaalausta Puolassa ja Iso-Britanniassa, perustaen Edinburgin ikonikoulun. Hän on osallistunut moniin näyttelyihin sekä kotimaassaan että Iso-Britanniassa. Hän on British Association of Iconographers -seuran jäsen.

”Olen erityisesti kiinnostunut nykyaikaisen ja perinteisen ilmaisun vuorovaikutuksesta. Ikonimaalaus on ollut minulle pitkä kehityksen polku sekä taiteilijana että ihmisenä. Eri taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen ja kulttuurien vuorovaikutus ovat syventäneet ymmärrystäni elämästä ja maailmasta, mutta myös kirkastaneet hengellistä kokemustani. Pyrin ikonitaiteen ja nykytaiteen ilmaisukeinoja yhdistämällä tavoittamaan hengellisen kokemuksen. Taiteen tekeminen on minulle prosessi, jossa se mitä koen sisäisesti kohtaa ulkoisen todellisuuden. Se auttaa minua ymmärtämään itseäni ja ympäröivää maailmaa sekä siten mikä meitä erilaisinakin ihmisinä yhdistää,” Basia Mindewicz kertoo.

 

Danylo Movchan

Danylo Movchan (s. 1979) on valmistunut Lvivin Ivan Trush taidekoulusta taiderestauroinnin alalta (2000) ja Lvivin kansallisen taideakatemian sakraalitaiteen osastolta vuonna 2006. Hän on Ukrainan ikonimaalareiden yhdistyksen jäsen. Movchan on osallistunut yli 60 näyttelyyn ja ulkoilmamaalaustapahtumaan Ukrainassa, Puolassa, ja USAssa. Hän myös osallistui Enonkosken luostariyhteisön ikonityöpajaan 2017 sekä sen jälkeisiin näyttelyihin Suomessa. Movchanin töitä on kirkoissa ja yksityiskokoelmissa Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä, Puolassa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Suomessa, Kanadassa ja USAssa.

Natalya Rusetska

Natalya Rusetska (s. 1984) on kotoisin Helmnitskistä Ukrainasta. Hän valmistui Lvivin taideakatemian sakraalitaiteen osastolta vuonna 2008 ja työskentelee tällä hetkellä Lvivissä. Rusetskan töitä on yksityiskokoelmissa Ukrainassa, Puolassa, Kanadassa, Italiassa ja Itävallassa. Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin Ukrainassa, USAssa, Liettuassa ja Ranskassa.

 

 

 

Muut taiteilijat

Katarzyna Bieniasz, Puola

Marja Hynninen, Suomi

Olja Kravchenko, Ukraina

Ostap Lozynsky, Ukraina

Yaryna Movchan, Ukraina

Ulyana Nushchuk, Ukraina

Ilona Rytkönen, Suomi

Tiina Törö, Suomi

Oksana Vynnuchok, Ukraina

 

Enonkosken luostariyhteisö kiittää luottamukseseta ja yhteistyöstä taiteilijoita sekä näyttelyn järjestämisessä mukana olleita ja sen mahdollistaneita: Ari Luomajoki, Pauliina Kainulainen, Kaisu Seppänen. Kerimäen/Savonlinnan seurakunnasta rovasti Toivo Loikkanen, tiedottaja Anna-Kaisa Mannonen, Vuoden 2017 ikonipajan mahdollisti avustus Paavali Juustenin säätiöltä. Kiitämme myös yhteistyöstä Kirkkohallitusta ja Juha Luodeslampea.