Syksyn ensilumi, kuura ja jääriite antavat maalle ja sen lepoon käyneelle kasvulle kuin peiton suojaksi. Se on kaunis, koristeellinen ja kosketusherkkä.

Levon aika luonnossa kutsuu meitä sisäiseen lepoon, rauhoittumaan, viipymään mietteissämme ja jakamaan toistemme kanssa sen, mitä olemme löytäneet. Ehkä me jaamme sen puhuen, maalaten, soittaen, kirjoittaen tai kukin omalla tavallamme toisillemme toivoa tuovaksi.

Raamatuntekstin tuhka muistuttaa katumuksesta ja villa anteeksiannosta. Näitä tarvitsemme kasvaaksemme ihmisinä Jumalan lapsina Luojamme tahtoa kuunteleviksi ja toteuttaviksi.