LISÄÄ MEILLE AIKAA
Rukoushetki ArkistoLehdessä kerrottiin, miten suurta olisi saada nopeammat junat kaupungista toiseen.
Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa sai olla yksin, ja rukoili siellä. Mark. 1:35.
Otin taksin kokoukseen. Oli kiire, että ehtisin. Tulin tunnin liian aikaisin.
Oli vahingossa kiire hiljaisuuteen. Odotin tyhjässä kirkossa, istuin ja rukoilin.
Jälkeen päin muistan, miten hyvä oli olla seuraavassa kokouksessa. Mihin meillä on kiire, mihin tarvitsemme siunaantuvat minuutit? Mitä tapahtuisi, jos kaupunkien välisten luotijunien lisäaika olisi rukousaikaa? Jumalan kohtaamisen aikaa. Jos asemalla olisi hiljaisuuden huone, jossa viivähtäisimme ennen kuin matka jatkuu. Mitä muuttuisi kotona, jos äiti ja isä tulisivat rukoushiljaisuudesta kotiin? Olisiko aikaa kuunteluun, keskusteluun, kohtaamiseen? Siunaisinko hiljaisuuden kappelissa työpaikan ihmiset ja huomisen työt? Entä jos meillä olisi sallitusti, sopimuksesta Jumalan aikaa.
Minun kellossani voi olla väärä aika, kiireaika. Jumalan kello käy oikeaa aikaa, oikean hetken aikaa.
Olen saanut lahjaksi ajan. Hyvä Jumala, auta, että se olisi Sinun aikaasi eikä minun.
Luostarin talkoopäivät 20.-23.7.