Isänmaa on uskomme kielessä mielikuva matkasta eteenpäin: ”He odottivat parempaa, taivaallista isänmaata.” (Hepr. 11:16). Siinä viitataan tulevaisuuteen ja toivoon ja vieläkin enemmän: iankaikkisuuteen ja taivaaseen.

Usko ei ole paluuta menneeseen vaan matka eteenpäin. Voimme pysäyttää mielemme vain avaamalla mielemme matkalle – kaikessa rauhassa ja levossa.