Minun apuni ja valoni
Rukoushetki ArkistoKristillisyys on Kristuksen seuraamista autiomaassakin.
Jumala on, turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Ps. 46:2,3.
Huippukokemukset ovat ainutlaatuisia. Kaipaamme niitä ja toivomme, että elämässä olisi paljon onnistumista ja valoa. Raskaiden päivien arki on pitkä ja iloton. Jumalan kansan vaelluksella luvattuun maahan, reitti kulki lepopaikasta lepo paikkaan, ei erämaasta erämaahan. Leiripaikka oli odottamassa. Matka on Jumalan kädessä – autiomaatkin. Kristillisessä uskossa on toivottomuuden jälkeen toivo, pettymysten jälkeen jälleen ilo.
Olen autiomaassa, Herra. Täällä tuulee ja myrskyää, mutta sinä lupasit olla omiesi kanssa kaikki päivät – ikävätkin.