Olen luostarin kappelissa lukemattomia kertoja istunut yksin alttarin äärellä. Koen, että tuo paikka on ollut merkittävä monelle ja sieltä moni on löytänyt elämälleen myös jonkin uuden suunnan. Sitä, mitä siellä käyneiden sisimmässä on tapahtunut, en voi tietää, mutta viime vuosien hiljaisuuden retriiteistä, luostaripäivistä ja messusta moni on lähtenyt saamiensa eväiden kanssa omaan arkeensa. Minulle moni on kiittänyt paikan lämmintä ja vieraanvaraista vastaanottoa.

Minun sydämelläni ovat olleet jo vuosia nuoret aikuiset, jotka etsivät ja kyselevät elämänsä suuntaa ja sisäistä rauhaa levottomuuteensa. Kysymyksiä on paljon ja niiden nostattamaa ahdistusta, mutta löytyykö paikkaa, missä niitä voisi sanoa ääneen ja tulla kuulluksi. Onko paikkaa, minne voi tulla etsijänä, kyselijänä, epäilijänä ja kyseenalaistajana?