Syystuuli paiskaa aallot mereltä vasten kallioita. Tuuli on kova. En lähde kulkemaan kallioille, ne ovat märät ja liukkaat. Tuulen voima voisi lennättää minut mereen.

Tuulen ja meren pauhinan keskellä katseeni kiinnittyy taivaalla pilvien lomasta pilkistävään nousevan kuun sirppiin. Kaikenlaisten maailman huolten ja myrskyjen keskellä on jotain pysyvää ja vakaata; kuunkierto ja elämänkulku.