Uskollinen ystävä
Rukoushetki ArkistoKun katson koiraa, näen siinä Jumalan lähettilään. Koira on uskollinen ystävä ihmiselle. Se on karannut paratiisista ja liittynyt ihmisen seuraan.
”Nainen vastasi tähän: Herra, saavathan koiratkin pöydän alla syödä lapsilta putoilevia palasia. Silloin Jeesus sanoi hänelle: Kun noin sanot, mene. Paha henki on lähtenyt tyttärestäsi.” (Mk 7:28-29)
Kristittyjen pyhä kirja, Raamattu, puhuu varsin vähän koirista, ja jos puhuu, niin usein kielteiseen sävyyn. Foinikialaisen naisen vastaus Jeesukselle sisältää kuitenkin oletuksen isäntiensä pöytien alla viihtyvistä kodin lemmikeistä. Minkä lapset pudottavat syödessään kodin lattialle, se on koirien. Ehkä tuossa tilanteessa koira lepäsi lattialla ja Mestari rapsutti sitä korvien takaa. Siksi keskustelussa mainitaan koirat ja niiden penikat.
Kun silitän koiraa, mieleni rauhoittuu ja näen sieluni silmin tuon koiran ja sen käden, joka silloin teki samoin…
Herra, opeta minua näkemään koiran uskollisuudessa ja vilpittömyydessä Jumalan hellyys ja rajaton rakkaus ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Opeta minua seuraamaan Sinua niin kuin koira seuraa omistajaansa. Aamen.
Itsetutkistelun ja tulevaisuudentoivon messu 25.11.klo 13 luostarissa, pappina Päivi Erkkilä.