Aloitus

Raamatun ytimessä on dialogi Jumalan ja ihmisen välillä. Jumala on luonut ihmisen vuoropuheluun kanssaan. Oleellisena osana tähän vuoropuheluun kuuluu kiitollisuus Jumalaa kohtaan.                    

Raamatunteksti 

Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi. Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. (Ps 8:2-3)

Ajatus

Toinen antropologinen aspekti on se, että Jumala on asettanut ihmisen vastuulliseen asemaan hallitsemaan muita luotuja. Tämä asema antaa ihmiselle paljon valtaa, ja osuvasti psalmin kirjoittaja toteaakin jakeessa 6, että Jumala teki ihmisestä lähes kaltaisensa olennon. Tässä on kylvetty siemen ihmisen kiusaukselle korottautua Jumalan kaltaiseksi. Jottei ihminen liikaa ylpistyisi omasta erinomaisuudestaan, kannattaa lukea huolellisesti psalmi 8 kokonaisuudessaan. Siinä tehdään nimittäin täysin selväksi ihmisen ja Jumalan välillä vallitseva ääretön ero. Jumala on tehnyt taivaat, kuun ja tähdet – mikä on ihminen kaiken tämän rinnalla? Ilman Jumalaa ihminen ei olisi mitään, ihmistä ei edes olisi.

Kuva

Rukous

Opeta minua pysähtymään, Herra, tarttumaan tuokioonkin, katselemaan, ihmettelemään, mitä kaikkea minulle lahjoitat. Näytä päivien kirkkaus ja hetkien kimmellys, näytä kaikessa valon hohde, sillä sinä olet ikuinen valo, jota elämä hehkuen heijastaa ajasta uuteen aikaan. Aamen.

Marjaana Kanerva: Aika virtaa – Sana kantaa (2007)